Tilalla on käynyt keväällä isoja ja pieniä luokkaretkeläisiä Heinolasta ja kesällä perheleiriryhmiä Kuortin kartanosta. Puolin ja toisin mukavien vierailukokemusten myötä Lammastila Villakko ottaa jatkossakin vastaan erilaisia ryhmiä kohtuullista korvausta vastaan, vierailuajankohdat välillä keväästä syksyyn. Vierailuilla pääsee tutustumaan tilan eläimiin rapsutusetäisyydeltä ja samalla voi vierailla tilapuodissa, jossa monenlaista lammastuotetta tarjolla. Koska osa lampaista karitsoi muulloinkin kuin keväällä, on pieniä karitsoja lähes aina nähtävillä ja paijattavana. Kesyt karitsat otetaan maatilan aidattuun pihapiiriin vierailun ajaksi ja kanat juoksentelevat vapaana pihassa. Kanitarha on myös pihapiirissä ja sielläkin useimmiten poikasia nähtävillä.

Karitsat saavat paljon huomiota, kun ovat kilttejä ja kesyjä kuin koiranpennut!

Lyhyet vierailut max 1 h, eläimiin tutustuminen ja tilapuotikäynti.

Pidemmillä vierailuilla 2-3h mahdollista sopia muusta ohjelmasta toivomusten ja sään/vuodenajan mukaan: esim. pihan jättigrilliin voidaan virittää tulet ja grillata lammasmakkaraa tai omia makkaroita tms, syödä eväitä tilavassa pihassa, jossa ruokailuryhmät tai käydä vaikka tilan lapsiystävällisessä rannassa uimassa. Traktoriin tutustuminen ja pieni peltoajelu myös mahdollisia. Pidemmät vierailut sisältävät haluttaessa polttopuut, mehua ja kahvia/teetä. Lammasgrillimakkaraa voi ostaa tilapuodista, muutakin einestä järjestyy sopimuksesta. Lisätietoa ja tiedustelut ryhmävierailuista Kirsi Kujansuu, p.050 3222332 tai kirsi.kujansuu@hotmail.com.

 

 

Maatilan pihassa on tilaa isollekin ryhmälle ja jättigrilliin saa kunnon tulet. Eläimiä tepastelee vierailun aikana aidatussa pihapiirissä.

Kainuunharmas on suomalainen paikallisiin olosuhteisiin hyvin sopeutunut alkuperäisrotu. 1980-luvulla eläinlääkäri Pertti Hankonen aloitti määrätietoisen jo kadonneeksi luullun harmaan lammasrodun elvyttämisen ja 2000-luvulla tehdyt DNA-tutkimukset osoittivat kainuunharmakset omaksi rodukseen. Rotu ei enää ole uhanalainen uuhimäärän noustua yli tuhannen. Harmaksen geneettisesti lähimpiä sukulaisia ovat suomenlampaan lisäksi Luoteis-Venäjän lammasrodut.

Kainuunharmasta luonnehditaan eloisaksi, uteliaaksi, ystävälliseksi ja helposti käsiteltäväksi. Terveen ja sitkeän kainuunharmaksen käyttö-ominaisuudet ovat monipuoliset; lihantuotannon lisäksi eri sävyiset villat ja yksilölliset taljat ovat arvokkaita tuotteita. Ketteränä ja kevyehkönä alkuperäisrotuna harmas soveltuu erittäin hyvin maisemanhoitoon.

Kainuunharmasten tuntomerkkejä ovat musta pää ja mustat jalat, mutta villa on yleensä vaalean harmaata. Myös hyvin vaaleita, rusehtavia, täysin ruskeita ja mustiakin kainuunharmaksia syntyy. Karitsat syntyvät usein mustina, mutta alkavat harmaantua jo melko pian syntymänsä jälkeen ja jotkut yksilöt eivät harmaannu koskaan, vaan jäävät täysin mustiksi tai ruskeiksi. Kainuunharmas on hedelmällisempiä lammasrotuja ja voi karitsoida jopa kahdesti vuodessa.

Kainuunharmaskaritsat saavuttavat teuraskypsyyden n.6-9kk iässä. Karitsan liha on miedon makuista, mureaa ja vähärasvaista. Kainuunharmaan rasva ei marmoroidu lihaksiin, mikä tekee kainuunharmaan lihasta terveellistä. Kainuunharmasten villa on pehmeää ja kiiltävää, joka takaa hyvät käsityö-ominaisuudet. Villaa on harmaan eri sävyissä, upeita luonnon värejä, joita voi myös halutessaan värjätä.  Myös taljat ovat kauniita ja yksilöllisiä.